UUTISIA
17.05.2010
BORRELIOOSI-PUHELIN PÄIVYSTÄÄ tiistaisin klo 17.00-19.00
22.6.10
asti numerossa 0800-188537. Puhelimeen vastaavat tuttuun tapaan Suomen
Reumaliiton kouluttamat tukihenkilöt, joilla on omakohtaista kokemusta
sairastetusta borrelioosista. Puhelin on maksuton!
TIEDOTE 17.5.2006
Projektipäällikkö Jaana Hirvonen
Suomen Reumaliitto ry:
Suomen Reumaliitto kampanjoi borrelioosin
ehkäisemiseksi
Borrelioosi voi olla hoitamattomana vakava sairaus, joka voi aiheuttaa mm. niveloireita. Siksi Suomen Reumaliitto haluaa omalta osaltaan jakaa tietoa borrelioosin ehkäisystä.
Suomen Reumaliitto on valmistanut yleisöjakoon esitteen "Tietoa punkin levittämistä taudeista". Liitto jakaa esitteen lisäksi 150 kirjastoon kirjanmerkkiä, jossa on tietoa miten toimia, jos punkki on sattunut puraisemaan. Tietoa saa myös liiton www-sivuilta osoitteesta: www.reumaliitto.fi/punkki
Suomen Reumaliitto korostaa, että ehkäisy on paras tapa välttyä punkin levittämiltä taudeilta. Punkin puremilta voi välttyä pukeutumalla pitkälahkeisiin ja -hihaisiin vaatteisiin puutiaisalueilla liikuttaessa. Pihapiirissä on hyödyllistä pitää aluskasvillisuus leikattuna. Mahdollisimman varhainen puutiaisen poisto iholta on tärkeä borrelioosia ehkäisevä toimenpide.
Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apila Kangasalla toimii harvinaisia reumasairauksia ja tulehduksellisia lihassairauksia sairastavien valtakunnallisena resurssikeskuksena. Resurssikeskus palvelee mm. borrelioosin myöhäisvaihetta sairastavia. Resurssikeskuksen toimintamuotoja ovat mm. kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit, viikonlopputapaamiset, tukihenkilötoiminta ja neuvontapalvelut. Palvelut järjestetään RAY:n tuella ja ne ovat maksuttomia. Lisäksi keskus järjestää koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Jaana Hirvonen
0400 760 054
jaana.hirvonen@reumaliitto.fi
Viestintäpäällikkö Riitta Katko
040 554 6822
riitta.katko@reumaliitto.fi
Punkit ovat nyt heränneet ja lähteneet liikkeelle. Punkit heräävät eloon maastossa, kun ilman keskilämpötila ylittää viisi astetta. Näin
tapahtuu koko Suomessa keskimäärin 15. toukokuuta mennessä. Joka kesä 2000 - 3000 suomalaista saa borrelioositartunnan punkin puraisusta. Viime
vuosina borrelioositartunnan saaneiden määrä on Suomessa kasvanut. Tartunta voidaan kokonaan välttää ehkäisemällä punkin puraisu.
Lääketieteen tohtori Miikka Peltomaa
Kuu punkista kesään: Miten välttyä punkin levittämiltä taudeilta 17.5.2006
Borrelioosi
Borrelioosi
on punkin eli puutiaisen puremasta ihmiseen tarttuva bakteeritauti. Nimensä tauti on saanut aiheuttajastaan Borrelia-bakteerista. Taudin moderni
historia alkoi 1970-luvulla Lymen kaupungista Yhdysvaltojen itärannikolla. Siksi tautia kutsutaan myös Lymen borrelioosiksi. Taudin tärkeimmät
oireet on tunnettu Euroopassa lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo yli sadan vuoden ajan.
Borrelioosia
esiintyy Lappia lukuunottamatta koko Suomessa
Puutiainen viihtyy parhaiten kosteahkossa aluskasvillisuudessa, mistä se tarttuu kaikkeen liikkuvaan, myös satunnaisen ohikulkevan ihmisen matkaan.
Sokea puutiainen hakeutuu lämmön houkuttelemana iholle saadakseen kehitykselleen välttämättömän veriaterian. Ravinnonhaku on aktiivisimmillaan
keväällä ja loppukesällä.
Joka
neljäs puutiainen kantaa Borrelia-bakteeria
Puutiaisen pitää olla tuntikausia kiinni ihmisen ihossa ennen kuin sen mahdollisesti kantama Borrelia-bakteeri tarttuu. Siksi arviolta vain joka 50.
puutiaisen purema aiheuttaa borrelioositartunnan ihmiselle. Suomessa borrelioosiin sairastuu vuosittain arviolta 2000 - 3000 ihmistä. Viime vuosina
borrelioositartunnan saaneiden määrä on Suomessa kasvanut.
Ihottuma
on borrelioosin tavallisin ensioire
Tavallisin
borrelioosin oire on laajeneva ihottuma, erythema migrans. Se todetaan noin puolella tautiin sairastuneista. Borrelia-bakteeri voi pian tartunnan
jälkeen levitä myös muualle elimistöön ja aiheuttaa monenlaisia oireita. Näistä tavallisimpia ovat lämmönnousu, kipuilu ja väsymys.
Myöhemmässä vaiheessa tavallisimpia borrelioosin oireita ovat erilaiset neurologiset oireet kuten hermosäryt ja erilaiset puutosoireet,
tavallisimpana kasvohermon halvaantuminen sekä nivelsäryt ja -tulehdukset. Borrelioosissa esiintyy joskus myös pitkäaikaisia ihottumamuutoksia
erityisesti raajojen ääreisosissa.
Miten
diagnoosi selviää?
Borrelioosiin
sairastuneen taudin vaiheissa on usein tyypillisiä seikkoja kuten oireiden alku kesän-syksyn kuluessa, oleskelu puutiaisalueella, puutiaisen
puremat, erythema migrans ja muut taudille tyypilliset varhaisoireet, jotka johdattavat lääkärin oikeaan diagnoosiin. Laboratoriotutkimuksista on
hyötyä epätyypillisissä tautitapauksissa ja pitkäaikaisessa taudissa. Tavallisin laboratoriotesti on verinäytteestä tutkittava vasta-ainetesti.
Testi on negatiivinen taudin alkuvaiheessa. Se muuttuu positiiviseksi kahdessa kolmessa viikossa infektion alkamisesta. Pitempään jatkuneessa
taudissa vasta-aineet ovat vahvasti koholla.
Hoidoksi
antibioottikuuri
Tutkimuksissa
on todettu ihmiselimistön varsin usein kykenevän tappamaan borrelia-bakteerin ilman antibioottikuuriakin. Näin ei kuitenkaan aina käy. Siksi
todettu borrelioosi on aina hoidettava lääkekuurilla.
Varhaisessa
taudin vaiheessa borrelioosi hoidetaan suun kautta otettavalla antibiootilla ja hoitotulokset ovat erinomaiset. Pitkään jatkuneessa borrelioosissa
antibiootti otetaan joko suun kautta tai laskimonsisäisesti. Silloinkin bakteeri saadaan häädettyä, mutta potilaalle voi jäädä haittaavia
pitkäaikaisoireita asianmukaisesta lääkekuurista huolimatta. Tällöin voi olla kyse borrelia-infektion jättämästä pysyvästä kudosvauriosta
tai infektion laukaisemasta immunologisesta reaktiosta.
Ehkäisy
on parasta hoitoa!
Punkin puremilta voi välttyä pukeutumalla pitkälahkeisiin ja -hihaisiin vaatteisiin puutiaisalueilla liikuttaessa. Kesämökin pihapiirissä on
hyödyllistä pitää aluskasvillisuus leikattuna. Maaston kuivuessa puutiainenkin viihtyy siinä huonommin.
Mahdollisimman
varhainen puutiaisen poisto iholta on tärkeä tautia ehkäisevä toimenpide. Päivittäinen punkkisyyni - kotieläimiä unohtamatta - on hyvä tapa
ehkäistä borrelioosia. Borrelioosia vastaan ei toistaiseksi ole saatavilla rokotetta.
Puutiaisaivotulehdus eli Kumlingen tauti
Borreliabakteerin lisäksi puutiainen levittää Suomessa myös
aivotulehdusta, puutiaisenkefaliittia aiheuttavaa virusta. Suomalaisissa puutiaisissa enkefaliitti- eli aivotulehdusvirusta esiintyy rajoitetuilla
alueilla lähinnä ulkosaaristossa ja Ahvenanmaalla. Joitakin tartuntoja on todettu myös merenkurkussa, Kaakkois-Suomessa ja Helsingin edustalla
Isosaaressa. Näillä alueilla noin joka sadas puutiainen kantaa enkefaliittivirusta. Puutiaisaivotulehdustapauksia on Suomessa vuosittain muutama
kymmenen.
Puutiaisaivotulehdus on kaksivaiheinen tauti. Noin viikon kuluttua tartunnasta tulee lievä kuume, joka paranee yleensä viikossa. Varsinainen aivokuumevaihe ilmaantuu muutamaa viikkoa myöhemmin. Sen oireita ovat korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky sekä joskus tajunnanhäiriöt tai halvaukset. Aivokuumevaihe kestää yleensä pari viikkoa. Taudista toipuminen voi kestää useita kuukausia.
Vaikka tauti aiheuttaa harvoin vakavia jälkiseuraamuksia, huomattava osa sairastuneista kärsii pysyvästi lievistä aivotoiminnan häiriöistä. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sitä vastaan on olemassa tehokas rokote. Rokotesarja suositellaan otettavaksi aina, kun oleskellaan säännöllisesti tai pidempään alueilla, joissa puutiaisenkefaliittia esiintyy.
Puutiaisaivotulehduksen riski on suurin Ahvenanmaalla.
Tammikuusta 2006 alkaen jokainen 7 vuotta täyttänyt vakituisesti Ahvenanmaalla asuva (kotikunta Ahvenanmaalla) saa halutessaan ilmaisen
rokotussarjan puutiaisaivo-
tulehdusta vastaan.
Puutiaiset kotieläimissä
Koiraa tai kissaa tehokkaampaa "punkkiharavaa" tuskin
löytyy. Puutiaisen asuttamilla alueilla kotieläimestä saattaa löytyä kymmeniä puutiaisia päivittäin. Puutiaiset voivat kulkeutua sisätiloihin
kotieläimen mukana ja tarttua ihmisiin. Sisätiloissa puutiainen voi elää kuukausia vain vähäisellä kosteudella.
Kotieläimet on hyvä kammata puutiaisalueilla päivittäin
tiheällä kammalla. Samalla voi poistaa eläimen nahkaan jo tarttuneet puutiaiset. Kotieläimillä oireinen borrelioosi on harvinaisempi kuin
ihmisellä, mutta myös niillä voi olla esimerkiksi nivel- ja hermosto-oireita. Borrelioosi hoidetaan eläimillä antibiooteilla samoin periaattein
kuin ihmisillä.
Koska lääkäriin?
Puutiaisen purema on useimmiten vaaraton. Jos pureman jälkeen
lähiviikkojen kuluessa iholle ilmaantuu useamman senttimetrin läpimittaiseksi laajeneva ihottumamuutos, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.
Lääkärissä käynti on myös paikallaan, jos puutiaisen pureman jälkeen lähiviikkojen kuluessa lämpö nousee, väsyttää tai on erilaisia
kipuja.
Tiedote punkki-infossa 22.6.2004
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Miikka Peltomaa
TÄÄLLÄ TÄNÄÄN - PUUTIAINEN
Punkki eli puutiainen nousee aluskasvillisuuden syövereissä talvehdittuaan saalistamaan pian lumien sulettua maalis-huhtikuussa. Vastoin yleistä
käsitystä puutiainen ei nouse leppiin eikä muihinkaan puihin vaan vaanii jokaista ohikulkijaa veriaterian toivossa lehtoisissa aluskasvikoissa.
Puutiaisten määrissä vuosittaista vaihtelua
Puutiaiset tarvitsevat hengissä säilyäkseen kussakin kehitysvaiheessaan veriaterian. Tavallisin verenluovuttaja on metsämyrä tai peltohiiri ja
niiden määrien vaihtelut vaikuttavat myös puutiaisten lukumäärään luonnossa. Kosteahko aluskasvillisuus on parasta puutiaisen kehitykselle ja
kostea alkukesä onkin omiaan suosimaan ei vain hyttysten vaan myös puutiaismäärien kasvua. Ilmaston lämpenemisen on epäilty vaikuttavan
puutiaisten määrän kasvuun.
Kuluvan kesän puutiaistilanteesta potilasmääristä puhumattakaan on vielä vaikea sanoa mitään. Kostea alkukesä saattaa suosia puutiaisten
lisääntymistä.
Suomessa puutiaisia esiintyy koko maassa pohjoista Lappia lukuunottamatta. Runsainta puutiaisten esiintyminen on rannikkoseudulla ja Ahvenanmaalla.
Puutiaisista noin viidennes kantaa Borrelia-bakteeria.
Puutiaiselle kelpaa satunnainen ohikulkija
Metsän piennisäkkäät, hiiret ja myyrät ovat puutiaisen tavallisimmat ravinnonlähteet. Puutiaiselle kelpaa kuitenkin myös lintujen, matelijoiden
ja isompien nisäkkäiden (oravat, ketut, jänikset, peurat, hirvet jne.) veri. Lintujen mukana puutiaiset voivat levitä alueille, joilla muuten ei
esiinny puutiaisia. Ihminen on puutiaisen elämänkierrossa merkityksetön satunnainen makupala.
Tieto lisää turvaa
Suomessa borrelioosiin sairastuu vuosittain 2000-3000 ihmistä. Valtaosalla borrelioosiin sairastuneista potilaista tauti on lieväoireinen.
Borrelioosin tärkein ensioire on punkin puremekohtaan päivistä muutamiin viikkoihin kuluessa ilmaantuva laajeneva ihottumamuutos. Ensioireena voi
tulla myös kuumetta, särkyjä tai väsyneisyyttää eli flunssankaltaisia oireita ilman nuhaa ja yskää. Nämä oireet huomattuaan on tärkeätä
ottaa yhteyttä lääkäriin. Varhainen diagnoosi ja hoito on paras tae paranemiselle. Tiedottaminen taudista ja sen oireista kansalaisille
borrelioosin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä tärkeätä.
Pidemmälle edetessään borrelioosin oireet voivat olla moninaiset. Ihosta bakteeri voi levitä muualle elimistöön aiheuttaen vaivoja mm. niveliin,
aivoihin ja muuhun hermostoon, sydämeen tai silmiin.
Borrelioosi parantuu antibiootilla
Borrelioosi on bakteeritauti, joka paranee varhaisvaiheessa suun kautta otettavalla antibioottikuurilla. Pidemmälle edenneessä taudissa voidaan
tarvita sairaalahoitoa ja laskimonsisäistä antibioottilääkitystä. Hoitamatta borrelioosi voi kroonistua aiheuttaen mm. pitkäaikaista
niveltulehdusta, särkyjä ja ihomuutoksia.
Parasta hoitoa on ennaltaehkäisy
Borrelioosilta on parasta välttyä. Tauti tarttuu puutiaisen puremasta ja puremilta voi suojautua. Luonnossa kulkiessaan alueella, jolla esiintyy
puutiaisia, on hyvä pukeutua riittävän peittävään vaatetukseen. Joka ilta on hyvä tehdä koko perheelle tai seurueelle"punkkisyyni"
ja poistaa mahdollisesti ihoon tarttuneet puutiaiset. Borrelia-bakteerin siirtyminen puutiaisesta ihoon kestää useita tunteja. Siksi puutiaisten
varhainen poistaminen ehkäisee borrelioositartunnan saamista. Punkkisyynissä on hyvä muistaa myös perheen lemmikit, jotka yleensä ovat ihmistä
tehokkaampia puutiaisharavia.
Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Rokote eurooppalaiseen borrelioosiin on kehitteillä ja sitä odotetaan apteekin hyllylle parhaassa tapauksessa
lähivuosina.
Kumlingen tauti eli puutiaisaivokuume - harvinainen vakava tauti
Puutiaisaivokuume on saman puutiaisen levittämä virusinfektio, johon sairastuu vuosittain muutama kymmenen suomalaista. Tautitapausten määrä
näyttää olevan lisääntymässä niin Suomessa kuin muallakin Euroopassa.
Puutiaisaivokuumetta levittäviä puutiaisia esiintyy Suomessa vain rajoitetuilla alueilla Uudenkaupungin ympäristössä, Merenkurkussa,
Ahvenanmaalla ja itärajalla Lappeenrannan-Parikkalan seudulla. Mielenkiintoinen uudehko esiintymisalue on puolustusvoimien Isosaari Helsingin
edustalla.
Muutamasta päivästä 3 viikkoon oireettoman tai vähäoireisen jakson jälkeen potilaat sairastuvat kuumetautiin, johon liittyy usein päänsärkyä
ja niskajäykkyyttä. Tautiin voi liittyä myös pahoinvointia, tajunnanhäiriöitä, koristuksia ja halvauksia. Oireiston vakavuus vaihtelee
suuresti. Pitkäaikaisia tai pysyviä myöhäisoireita kehittyy ainakin kolmannekselle potilaista. Tavallisimpia näistä ovat lihasheikkous, muisti-
ja tasapainohäiriöt.
Puutiaisaivokuumeeseen ei ole spesifistä hoitoa.
Puutiaisaivokuumeeseen on olemassa tehokas ja turvallinen rokote. Se annetaan kolmena annoksena 12 kk kuluessa ja tehosteannos suositellaan
otettavaksi 3-5 vuoden välein. Rokotetta suositellaan Baltiaan tai Keski-Eurooppaan vaeltamaan tai telttailemaan lähteville. Suomessa rokotetta
suositellaan tapauskohtaisesti em. alueilla asuville tai säännöllisesti kesäaikaan luonnossa oleskeleville.
PUNKKITIEDOTUSTILAISUUS 22.6.2004, Helsinki
Apteekin neuvot punkkiaikaan. Punkinpoimijan käyttö.
Marja-Leena Ikäläinen, apteekkari, Kruununhaan apteekki, Helsinki
Missä punkinpureman voi saada?
Punkki viihtyy vesistöjen lähellä, korkeissa heinikoissa erityisesti
länsirannikolla ja Ahvenanmaalla. Punkkeja, joista voi saada
borrelioosi-tartunnan on myös sisämaassa Lappia lukuunottamatta.
Miten puremaa voisi välttää?
- Pukeudu pitkähihaiseen paitaan liikkuessasi luonnossa. Suosi vaaleita
vaatteita- punkit erottuvat niiltä paremmin. Punkkien pääsyä iholle voi
estää vetämällä sukat lahkeiden päälle.
- Käytä hyönteis- tai punkkikarkotetta itsellesi ja koiralle
punkkipantaa tai koiran iholle laitettavaa punkinestoainetta. Aineen
vaikutus voi kestää jopa neljä viikkoa. Kissoille valmiste ei sovellu.
- pysyttele polulla ja vältä heinikoissa kahlailua
- ravistele vaatteet palattuasi luontoretkeltä ennen kuin menet sisälle
- tee punkkisyyni koko keholle ja hiuksille illalla- tarkasta myös
lemmikkisi
Kun havaitset ihossasi punkin -VÄLTÄ:
- joutumasta paniikkiin
- punkin raaputtamista väkisin irti ihosta
- Rasvan tai minkään muiden kemikaalien kuin desinfiointiaineen
laittamista punkin päälle. Rasvaan tukehtuva punkki voi oksentaa ihoon,
jolloin myös borreliabakteereita saattaa kulkeutua verenkiertoon.
Kun punkki puree, toimi näin:
- laita desinfiointiainetta punkin ympärille
- Tartu punkkiin napakasti mieluiten punkinpoimijalla tai kynsillä.
Punkinpoimijoita myydään apteekeista. Vedä punkkia "ruuvaten" hitaasti
ulos ihosta, jotta väkämäinen kärsä saadaan kokonaan ulos.
- Laita desinfiointiainetta puremakohtaan ja pese kädet.
Tarkkaile puremakohtaa. Milloin lääkäriin ?
Jos iholle ilmaantuu parin päivän - kahden viikon kuluttua puremasta
rengasmainen (voi olla muun muotoinen) punainen, leviävä ihottuma-alue,
mene lääkäriin. Ihottumaa ei aina kuitenkaan näy. Potilas voi oireilla
flunssan kaltaisin oirein ja tuntea väsymystä ja lämmönnousua. Hakeudu
lääkäriin. Mahdollinen borrelioosi-infektio on tärkeää hoitaa
antibiootilla myöhäisoireiden estämiseksi. Punkinpuremasta tarttuvaan
borrelioosiin ei kehity taudin sairastamisenkaan jälkeen vastustuskykyä
ja tautiin voi huonolla onnella sairastua useamman kerran. Koska punkit
ja niistä tarttuvat taudit ovat jokakesäinen ongelma, säilytä nämä
ohjeet mökin tai veneen lääkekaapissa seuraavaa kesää varten.
* Lisätietoja: Marja-Leena Ikäläinen, Kruununhaan apteekki,
Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki
p 09-66 55 10 tai 050-570 9521 marja-leena.ikalainen@apteekit.net
Tiedote 22.6.2004
Projektipäällikkö Jaana Hirvonen
Suomen Reumaliitto ry.
www.reumaliitto.fi/punkki
Lisätietoa borrelioosista Suomen Reumaliiton sivuilta
Suomen Reumaliitto ja välittää tietoa borrelioosista, sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Reumaliiton
Kuntoutumislaitos toimii borrelioosin myöhäisvaihetta sairastavien
resurssikeskuksena, joka järjestää kuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskursseja sekä muita palveluita borrelioosin
myöhäisvaihetta sairastaville. Lisätietoa saat Suomen Reumaliiton
kotisivuilta osoitteesta www.reumaliitto.fi/punkki. Sivuilta löytyy
linkkejä myös muille borrelioosista tietoja antaville sivuille.
Lähetä kortti www.reumaliitto.fi/punkki -sivuilta
Suomen Reumaliitto jakaa tietoa punkinpureman ehkäisystä ja
toimintaohjeita punkinpuremille. Kesäkuun alussa on jaossa 80 000 ”Kulje
kesässä. Pysy erossa punkista” -korttia torjuntaohjeineen 400
Minimoi-jakelupisteessä ja yli 100 apteekissa. Kortissa ohjataan
hakemaan lisätietoja Suomen Reumaliiton punkkisivuilta ja apteekeista.
Sähköisen kortin voi lähettää osoitteesta: www.reumaliitto.fi/punkki.
Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apila
Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apila toimii harvinaisia tuki- ja
liikuntaelinsairauksia sairastavien resurssikeskuksena. Borrelioosin
myöhäisvaihe on yksi resurssikeskustoimintaan kuuluvista sairauksista.
Borrelioosin myöhäisvaihetta sairastaville järjestetään kuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskursseja, neuvontapalveluita, tukihenkilötoimintaa ja
viikonlopputapaamisia. Myöhäisvaiheen borrelioosia sairastavat voivat
liittyä myös resurssikeskuksen postituslistalle, jolloin heille
lähetetään tiedotteita ajankohtaisista asioista. Resurssikeskus tuottaa
myös tietoa borrelioosista ja sen ennalta ehkäisystä mm. ylläpitämällä
punkkitietoa jakavia internetsivuja. Palvelut ovat maksuttomia.
Lisätietoja borrelioosin myöhäisvaihetta sairastaville suunnatuista
palveluista saa
Ulla Koivuniemeltä puh. (09) 4761 5628 tai sähköpostin kautta:
ulla.koivuniemi@reumaliitto.fi ja Jaakko Juvoselta puh. (03) 271 611 tai
sähköpostin kautta: jaakko.juvonen@reumaliitto.fi
Lisätietoja: Jaana Hirvonen, puh. (09) 4761 5601
Punkkitietoa
1. Nauti kesäisestä luonnosta
Suomalaiset virkistyvät kesäisessä luonnossa. Siellä voi liikkua huoletta myös punkkialueilla, kunhan välttää punkkien pääsyn iholle. Punkki eli puutiainen viihtyy kosteahkoissa oloissa aluskasvillisuudenlehdillä ja korsilla sekä ruohikossa ja heinikossa.
Puutiainen levittää bakteeria, joka aiheuttaa borrelioosia. Noin joka kolmas punkki kantaa borrelioosia ja joka 50. -100. punkin purema tartuttaa borrelioosin. Taudin saamisen riski on pieni yksittäisestä puremasta.
2. Estä punkin pääsy iholle
Käytä punkkialueilla liikkuessasi pitkähihaista puseroa ja pitkiä housuja. Nosta sukat housunpunttien päälle. Näin punkin pääsy ihokontaktiin vaikeutuu.
3. Tee päivittäin punkkitarkastus
Tee punkkitarkastus kaikille perheenjäsenille päivittäin kotieläimet mukaanlukien.
4. Poista mahdolliset iholta löytyvät punkit heti
Poista punkki iholta tarttumalla siitä kiinni mahdollisimman läheltä ihoa apteekeista saatavilla punkkipinseteillä tai kynsillä. Poista punkki pyörittävin edestakaisin liikkein, jotta saat punkin ja sen sahalaitaisen imukärsän kokonaan irti.
5. Jos punkki on purrut, tarkkaile oireita
Kun punkki on päässyt puremaan, tarvitaan hoitoa vain, jos jälkioireita ilmenee.
6. Hakeudu lääkäriin, jos oireita ilmenee
Jos pureman jälkeen iholle kehittyy laajeneva ihottumaläiskä tai tunnet flunssankaltaisia oireita, kuten lämpöilyä, väsymystä tai särkyä hakeudu välittömästi lääkäriin. Mainitse lääkärille punkin puremasta ja näytä mahdollinen ihottumaläiskä. Todettu borrelioosi pitää hoitaa aina heti,
ettei bakteeri jäisi elimistöön ja aiheuttaisi uusia, vakavampia oireita.
Hoitamattomana borrelioosi voi johtaa myöhäisvaiheen borrelioosiin, joka on pitkäaikainen ja vakava sairaus. Sen oireet ovat moninaisia. Tavallisimpia oireita ovat päänsärky, raajasäryt, lihasarkuus ja nivelsäryt.
Muista, että kerran sairastettu borrelioosi ei suojaa uudelta tartunnalta. Tautiin voi sairastua uudestaan. Siksi punkkia ei kannata päästää iholle.