uutisia

borrelioosi

faq

palaute

linkkejä



 Usein esitettyjä kysymyksiä punkista ja borrelioosista

1. Mikä on borrelioosi?

Borrelioosi (kutsutaan myös Lymen taudiksi tai Lymen borrelioosiksi) on puutiaisen eli punkin levittämän Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama monimuotoinen infektiotauti.

Nimensä tauti on saanut Yhdysvaltojen itärannikolla sijaitsevan Lymen kaupungin mukaan. Lymen kaupungissa oli 1970 -luvun puolivälissä lasten niveltulehdusepidemia. Tarmokkaat äidit saivat Yalen yliopiston tutkijat kiinnostumaan epidemiasta. Niveltulehdusten lisäksi sairastuneilla lapsilla ennen sairastumista todetut punkin puremat, niihin liittyneet rengasmaiset ihottumamuutokset ja muut yleisoireet johtivat tutkijaryhmän uuden infektiotaudin jäljille. Taudin aiheuttajaksi osoittautui Borrelia burgdorferiksi sittemmin ristitty spirokeetta (bakteeri). Tautia kutsuttiin aluksi Lymen artriitiksi (artriitti = niveltulehdus), mutta oireiden monimuotoisuuden paljastuttua uudeksi nimeksi vakiintui Lymen borrelioosi. Nykyisin puhutaan usein vain borrelioosista.

Takaisin alkuun

2. Saako punkinpuremasta aina borrelioositartunnan?

Ei. Kaikki punkit eivät tartuta borrelioosia. Borrelioosia tartuttavien punkkien määrä vaihtelee eri punkkipopulaatioissa ja maantieteellisillä alueilla. Arviolta joka neljäs suomalainen punkki kantaa Borrelia-bakteeria ja joka 50. punkin purema tartuttaa ihmiseen borrelioosin. Borrelia-infektio tarttuu ihmiseen punkin puremasta vasta, kun punkki on ollut veriaterialla ihossa useita tunteja. Taudin saamisen riski on siis pieni yksittäisestä punkinpuremasta.

Takaisin alkuun

3. Miten punkki pitää irrottaa?

Suositeltavin keino punkin poistamiseksi on tarttua siitä kiinni tukevasti mahdollisimman läheltä ihoa. Helpoiten se tehdään apteekista saatavilla pinseteillä, mutta paremman puutteessa se tehdään kynsillä. Punkki poistetaan edestakaisin pyörittävin liikkein, jotta punkki ja sen sahalaitainen imukärsä saataisiin kokonaisina irti. Punkin poistamista rasvalla tai öljyllä tukehduttamalla ei suositella, sillä tukehtuessaan punkki voi oksentaa, jolloin mahdollinen Borrelia-bakteeri voi siirtyä ihoon.

Takaisin alkuun

4. Mitkä ovat alkavan borrelioosin tavallisimmat oireet?

Runsaalle 50 prosentille borrelioositartunnan saaneista tulee ensioireena puremakohdasta alkava usein rengasmaisesti leviävä ihottuma, erythema migrans. Se kehittyy muutamasta päivästä aina useampaan viikkoon kuluessa tartunnan saannista. Usein ihottumaläiskä laajenee reunoiltaan keskiosan jo parantuessa. Ihottumaläiskän muoto kuitenkin vaihtelee ja se voi olla myös kauttaaltaan punainen. Erythema migrans -ihottuma laajenee tavallisesti ainakin viiden senttimetrin läpimittaiseksi.

Punkin puremasta aiheutuva erythema migrans on syytä erottaa punkin ja useimpien hyönteisten puremien aiheuttamasta heti samana päivänä ilmaantuvasta yliherkkyysreaktiosta.

Merkkinä infektion leviämisestä verenkierron välityksellä muualle elimistöön voi kehittyä flunssankaltaisia oireita kuten päänsärkyä, kurkkukipua, lämpöilyä, lihasarkuutta, väsymystä ja yleistä sairauden tunnetta. Yleisoireet voivat esiintyä samanaikaisesti ihottumaläiskän kanssa tai vasta sen jälkeen.

Takaisin alkuun

5. Mitä pitää tehdä, jos punkki on purrut?

Punkinpurema ilman jälkioireita ei edellytä hoitotoimenpiteitä. Jos punkinpureman jälkeen purema-alueelle tai sen läheisyyteen kehittyy laajeneva ihottumaläiskä ja/tai kehittyy flunssankaltaisia oireita (väsymys, särky, lämpöily), pitää hakeutua lääkärin tutkittavaksi. Vastaanotolle hakeutuessa kannattaa mainita punkinpuremasta sekä näyttää ihottumaläiskä.

Takaisin alkuun

6. Miten borrelioosi diagnosoidaan?

Borrelioosi diagnosoidaan esitietojen, oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella samalla, kun suljetaan pois muut mahdolliset sairaudet. Laboratoriotutkimuksista tärkein on vasta-aineiden määritys verestä tai selkäydinnesteestä. Vasta-ainetutkimustulosten tulkinta vaatii asiantuntemusta. Varhaisessa borrelioosissa vasta-aineet eivät välttämättä ole vielä ehtineet nousta, jolloin niiden puuttuminen ei sulje pois borrelioosin mahdollisuutta. Borrelioosiepäilyn jatkuessa vasta-ainemääritys on syytä tehdä myöhemmin uudestaan. Toisaalta positiivinen testitulos voi olla myös väärä hälytys. Esimerkiksi SLE:ssä, nivelreumassa, syfiliksessä ja mononukleoosissa vasta-ainetulos voi olla positiivinen, vaikka potilaalla ei olekaan borrelioosia. Täysin terveilläkin henkilöillä voidaan todeta positiivinen vasta-ainetaso merkkinä aiemmin sairastetusta ja jo parantuneesta infektiosta.

Takaisin alkuun

7. Miten borrelioosia hoidetaan?

Hoitotulos on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa päästään hoitamaan potilasta. Borrelioositartunnan alkuvaiheessa taudin hoitaminen onnistuu yleensä tabletteina annettavalla 2 - 3 viikon mittaisella antibioottikuurilla. Jos tauti on edennyt laajemmalle elimistöön joudutaan hoidossa useimmiten turvautumaan laskimonsisäiseen antibioottilääkitykseen. Myöhäisborrelioosin hoito on vaikeampaa vaatien pidempiä antibioottikuureja. Hoito tulee toteuttaa aina yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa eikä hoitoa saa jättää kesken, vaikka oireet sen aikana helpottaisivatkin.

Takaisin alkuun

8. Miten kauan punkki elää?

Punkin kehitys munasta aikuiseksi kestää kolmisen vuotta, mutta suotuisissa olosuhteissa se voi tapahtua nopeamminkin. Suomen oloissa punkin elinkaari on noin kolmesta viiteen vuoteen.

Punkilla on kolme kehitysvaihetta. Jokaisessa kehitysvaiheessa punkki tarvitsee yhden veriaterian siirtyäkseen seuraavaan kehitysvaiheeseen. Naaraan munimista parista tuhannesta munasta kuoriutuu noin 0,5 mm pitkiä vaaleanruskeita toukkia eli larvoja. Kun larva saa veriaterian (yleensä metsän pikkujyrsijät), se kehittyy noin millimetrin pituiseksi tummanruskeaksi kahdeksanjalkaiseksi nymfiksi. Veriaterian saatuaan nymfistä kehittyy edelleen aikuinen uros tai naaras. Aikuiset koiraat ovat noin 2,5 mm ja naaraat noin 3,5 mm kokoisia. Nymfi on tavallisin Borrelia-infektion tartuttaja ihmiseen.

Takaisin alkuun

9. Voiko punkki tarttua eläimestä ihmiseen?

Punkit eivät liiku elinympäristöstään kovin pitkälle, mutta voivat isäntäeläimeen esim. koiraan tai kissaan kiinnittyneinä kulkeutua myös sisään asuntoihin. Koiran tai kissan liikkuessa sisällä punkki voi jäädä esim. matolle tai sänkyvaatteisiin ja siirtyä niiden kautta ihmiseen.

Takaisin alkuun

10. Voiko borrelioosi tarttua kotieläimestä ihmiseen tai ihmiseltä ihmiselle?

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan Borrelia -bakteeri (spirokeetta) ei tartu kotieläimestä ihmiseen tai ihmiseltä ihmiselle, vaan tarttumiseen tarvitaan verikontakti tautia levittävän punkin kanssa. Joissakin tapauksissa on epäilty borrelioosin tarttuneen odottavalta äidiltä syntymättömään lapseen istukan kautta. Varma näyttö sikiön äidiltä saamasta tartunnasta kuitenkin puuttuu.

Takaisin alkuun

11. Mitä tapahtuu, jos borrelioosi jää hoitamatta?

Borrelioosi voi parantua ilman hoitoakin. Todettu borrelioosi tulee kuitenkin aina hoitaa, ettei bakteeri jäisi elimistöön ja aiheuttaisi uusia, vakavampia oireita kuukausien tai jopa vuosien jälkeen.

Hoitamattomana borrelioosi voi muuttua pitkäaikaissairaudeksi ja sen oireet ovat moninaisia. Lihasarkuus ja niveltulehdukset varsinkin isoissa nivelissä ovat tavallisia. Neurologisina oireina voi esiintyä mm. aivokalvontulehdusta, erilaisia hermojuuritulehduksia ja aivohermojen toimintahäiriöitä kuten kasvohalvaus, lihasvoiman heikentymistä, tuntohäiriöitä, erilaisia kipuoireita ja väsymistä. Sydämen, silmien, hengitys- ja ruoansulatuselimistön toimintahäiriöitä sekä pitkäaikaisia ihottumaläiskiä voi myös kehittyä. Pahimmillaan mutta onneksi harvoin borrelioosi on vakava sairaus. Oireiden perusteella myöhäisvaiheen borrelioosi voi olla vaikea diagnosoida, sillä se "matkii" monia muita sairauksia.

Takaisin alkuun

12. Voiko borrelioosiin sairastua uudestaan?

Voi. Kerran sairastettu borrelioosi ei anna suojaa uudelta infektiolta.

Takaisin alkuun

13. Miksi antibioottikuuria ei määrätä heti, kun on todettu, että punkki on purrut?

Yksittäisen punkin puremasta aiheutuva borrelioosiriski on niin pieni, ettei ennalta ehkäisevään antibioottikuuriin yleensä ole aihetta.

Takaisin alkuun

14. Onko borrelioosiin kehitetty rokote?

Borrelioosia vastaan Yhdysvalloissa kehitetty rokote vedettiin pois markkinoilta sivuvaikutusepäilyjen ja huonon menekin vuoksi. Rokote oli tehokas, mutta edellytti vuosittaista uusintarokotusta. Rokote oli myös verrattain kallis, mikä osaltaan vähensi sen suosiota. Myös Euroopassa on kehitetty borrelioosirokotetta, mutta kliiniseen käyttöön rokotetta joudutaan vielä odottamaan. Euroopassa esiintyvien useiden Borrelia-bakteerin alalajien vuoksi on rokotteen kehittäminen Euroopan markkinoille vaivalloista ja hidasta. Samasta syystä Yhdysvalloissa kehitetty rokote ei ole hyödynnettävissä Euroopassa.

Takaisin alkuun

15. Missä punkkeja esiintyy?

Suomessa punkkeja tavataan runsaimmin saaristossa ja rannikkoseudulla, mutta niitä esiintyy alueittain kaikkialla Suomessa eteläistä Lappia myöten. Punkki viihtyy kosteahkoissa olosuhteissa aluskasvillisuuden lehdillä ja korsilla sekä ruohikossa ja heinikoissa.

Takaisin alkuun

16. Minkälainen on kotieläimien borrelioosi?

Kotieläimien borrelioosi on pääpiirteissään ihmisten borrelioosia muistuttava tauti ja myös sen hoitona käytetään antibioottikuuria.

Takaisin alkuun

17. Levittävätkö punkit borrelioosin lisäksi muita tauteja?

Punkkien puremasta ihmiseen voi siirtyä myös Kumlingen taudin eli puutiaisaivotulehduksen aiheuttava virus. Kumlingen tautia on esiintynyt perinteisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Viime vuosina sitä on löytynyt myös Helsingin edustan saaristosta, Merenkurkusta ja Suomen kaakkoisrajalta. Näillä alueilla noin joka sadas puutiainen kantaa enkefaliittivirusta. Tauti on huomattavasti harvinaisempi, mutta myös vakavampi kuin borrelioosi. Punkkien välityksellä ihmiseen voi tarttua myös ehrlichioosi ja jänisrutto eli tularemia, jotka kumpikin ovat bakteerin aiheuttamia sairauksia.

Kumlingen tauti

Puutiaisaivotulehdustapauksia on Suomessa vuosittain muutama kymmenen. Puutiaisaivotulehdus on kaksivaiheinen tauti. Noin viikon kuluttua tartunnasta tulee lievä kuume, joka paranee yleensä viikossa. Varsinainen aivokuumevaihe ilmaantuu muutamaa viikkoa myöhemmin. Sen oireita ovat korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky sekä joskus tajunnanhäiriöt tai halvaukset. Aivokuumevaihe kestää yleensä pari viikkoa. Taudista toipuminen voi kestää useita kuukausia. Vaikka tauti aiheuttaa harvoin vakavia jälkiseuraamuksia, huomattava osa sairastuneista kärsii pysyvästi lievistä aivotoiminnan häiriöistä. Kumlingen tauti jättää elinikäisen vastustuskyvyn.

Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sitä vastaan on olemassa tehokas rokote. Rokotesarja suositetaan otettavaksi aina, kun oleskellaan säännöllisesti tai pidempään alueilla, joissa puutiaisenkefaliittia esiintyy. Puutiaisaivotulehduksen riski on suurin Ahvenanmaalla. Tammikuusta 2006 alkaen jokainen 7 vuotta täyttänyt vakituisesti Ahvenanmaalla asuva (kotikunta Ahvenanmaalla) saa halutessaan ilmaisen rokotussarjan puutiaisaivotulehdusta vastaan.

Ehrlichioosi

Ehrlichioosi on kuumesairaus, jonka aiheuttaja on punkin välittämä bakteeri. Noin kuukauden kuluttua punkin puremasta ilmaantuu kuumetta, päänsärkyä ja voimattomuutta. Akuutissakin vaiheessa voi esiintyä muutoksia verenkuvassa. Iho-oireet ovat harvinaisia. Tauti muistuttaa pilkkukuumetta, pilkut vain yleensä puuttuvat. Hoitona on antibioottikuuri. Ehrlichioosi on Suomessa harvinainen.

Tularemia

Tularemia eli jänisrutto on Suomessa yleisimmin hyttysten välittämä bakteeritauti, mutta se voi tarttua ihmiseen myös punkin puremasta. Taudin oireina ovat 3-5 vuorokauden kuluttua hyttysen pistosta tai punkin puremasta pistoskohtaan ilmaantuva nystyrä, jonka kohdalla iho rikkoontuu muutamassa päivässä. Imusolmukkeet ovat suurentuneet. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta, päänsärkyä, pahoinvointia ja vatsakipuja. Hoitona on antibioottikuuri.

Takaisin alkuun

18. Voiko jonkun muun hyönteisen purema aiheuttaa borrelioosin?

Borrelioosin aiheuttaa pääsääntöisesti punkin purema. Joskus ihminen on saanut Borrelia -infektion paarman puremasta.

Takaisin alkuun

19. Pitääkö luonnossa liikkumista vähentää borrelioosivaaran takia?

Kesästä nauttimista tai luonnossa liikkumista ei kannata punkkien takia vähentää. Muutama varotoimenpide kannattaa kuitenkin pitää mielessä punkkialueilla liikuttaessa. Pitkät housut ja lahkeiden päälle nostetut sukat sekä tarvittaessa pitkähihainen pusero vaikeuttavat punkin pääsyä ihokontaktiin. Vaalea, liukaspintainen vaatetus helpottaa punkkien havaitsemista ja ravistelua pois vaatteista. Kaikille perheenjäsenille kotieläimet mukaan lukien kannattaa myös tehdä päivittäin punkkitarkastus ja poistaa mahdolliset iholta löytyvät punkit heti.

Takaisin alkuun